Kerhoilu takana ja siellä kankaanpainantaa harrastettu. Ihanaa, että seurakunta järjestää perhekerhoja, ja vielä ilmaiseksi. Eipä tulisi mieleenikään erota kirkosta, kyllä minä koen tällä hetkellä saavani sieltä vastapainoa sille rahamäärälle minkä maksan(okei, näillä tuloilla ei paljon..) Tulevaisuudessa kun en itse enää käytä esim tätä em palvelua, toivon että tulevaisuuden äideille ja isille tarjotaan myös mahdollisuus tällaiseen henkireikään, joten tulen varmaan maksamaan kirkollisveroa tulevaisuudessakin. Tätä kautta iso kiitos seurakunnalle.

Tänään on aika pakata tavarat kahteen kassiin..toinen lähtee lasten mukaan mamman ja pappan luokse ja toinen mukanamme laivalle.

Sauma on tälle hyvä, kotiäitikin, niin paljon kuin "työstään" tykkääkin ja omavalintaisena sitä tekee, väsyy joskus. Väsyneenä ei osaa itse ajatella aina kuin aikuinen ja huomaa että hups, kotona riehuukin kolme lasta kahden sijaan. Yöt ovat pimeitä, märkiä, koleita..se vähän on vaikuttanut motivaatioon yöllä heräilyyn. Ei siis lasten heräilyihin, vaan sen, kun kännykkä soittaa Petri muncin levottoman prsinssi alkusävelet ajastettuna syystä että on aika heittää siniset Itellan vermeet päälle ja lähteä aamulehtiä jakelemaan. Kuntoiluna hyvää, mutta kuten sanoin, tällä haavaa on pieni piriste paikallaan. Kotiäitiydestä en luovu vielä, mutta mielessä on ollut, joskos sitä voisi jonkun muun osa-aikatyön sovitettua tähän arkeen pienen lisätienstin toivossa, mutta yöt nukkuen..mahdotontako? en usko =)

 

Nyt valmistautumaan seuraavaan vuorokauteen!