Vaalitilaisuuksia on siunaantunut kalenteriin paljon, melkeinpä mahdollisuuksien rajoissa täysi määrä. Oikeastaan enempää ei pysty ottaa jos meinaa hoitaa ihan nämä elämän perusasiat täällä kotona. Mietinkin sitä että miksi istuvat kansanedustajat saavat vapaata tätä työtä varten, eli ne, joilla muutenkin on jo jonkinasteinen etulyöntiasema, saavat vielä työstään vapaata mainostaakseen itseään, eli tekevät itsensä mainostamista työkseen.. Jos työnsä on tehnyt kunnolla niin luulisi että jatkoaika tulisi pienemmälläkin työllä.

Meillä muilla  on täysi työ saada sovitettua työt, lapsien hoidot jne, sillä emme voi tätä kahta-kolmea kuukautta irtautua siitä mitä teemme "normaalisti", vaan teemme "vaalityön" omien töiden ohella. Ja tällöin väkisnkin joku kärsii.. Omassa tapauksessa se on "vaalityö", sillä ei voi lähteä  joka ilta ajelemaan pitkin maakuntia, niin suotavaa kuin se olisikin..  Monia mielenkiintoisia luentoja olen joutunut jättämään väliin ja hauskoja toritapahtumia, kun ei aika riitä..

Kova työ on jo ollut vaikka tuntuu ettei ole mitään tehnyt..en kyllä koskaan hurjimmissa unelmissanikaan osannut kuvitella, minkälainen ryöppy tämä ehdokkuus olisi. Mutta tiedän, että kun tämä on ohi, on se sitten kodinhoitoa tai istun sitten postin pyörän päällä tai Arkadianmäellä tai mitä tahansa, jo itsessään tämä kokemus on ollut hyvin antava. Kunnioitan olleita, istuvia ja tulevia kansanedustajia huomattavasti enemmän mitä ennen. Tämä tilaisuus on avannut silmiäni moneen suuntaan ymmärtämään ettei asioiden päättäminen ole niin musta-valkoista mitä normaalisti asiaan sen enempää perehtymättömät ihmiset ajattelevat.  En tarkoita tällä sitä, että olisin samaa mieltä, tai että edes hyväksyisin kaikkia asioita mitä päätetään, mutta se on niin helppoa sanoa ulkopuolelta. On paljon vaikeampaa avata kaikki mielipiteensä julkisesti, tehdä valintoja maansa parhaaksi hankalista ja itselleenkin ehkä vieraammista asioista ja seistä niiden päätösten takana.